Etiäiskanavallani on ollut pitkään oudon hiljaista. Olen sitä ihmetellyt. Sillä ”hyvän voimat” ovat aina ilmoittaneet minulle, mitä minulle on tapahtumassa... Yhtäkkiä näet 7.7.2009 alkoi korviini kuulua voihketta. Noin viiden minuutin ajan. Voihkeen kuuleminen merkitsee, että joku katuu jotain väärää tekoaan, jonka hän on tehnyt minulle. Olen perinyt äidiltäni tämän lahjan...
Aivan samanlaista voihketta kuulin vuonna 1987. Silloin voihkeen syy paljastui 23. pnä helmikuuta, kun sain Asunto Oy Vasara-Salvan puolesta Martti Kaijansinkon kirjeen ja toimitusinsinööri Sampo Hatuselta suullisen ilmoituksen lunastuksesta luopumisesta. Voihke päättyi siihen kuin seinään. Heidät oli sisäiset voimat pakottaneet luopumiseen...
Nyt vaisu voihke alkoi kuulua 7.7.2009 illalla klo 18.24. Valitus tuli Nihtisillan suunnasta. Ilmeisesti Espoon kihlakunnanviraston ulosotto-osaston, poliisin ja käräjätalon suunnasta. Se oli merkki, että kohta jonkun pokka pettää. Aavistan, että ulinan aikaansaaja on ulosotto-osaston heikoin lenkki. Henkilö tietää vahingoittaneensa vaimoani ja minua, kun auttoi Asunto Oy Vasara-Salvan suunnitteleman rikoksen toteutumista estämällä käräjäoikeuden antamat ja häädön kieltävien päätösten toteuttamisen laittomasti... Omatunto oli heräämässä.
Menkää muutkin käymään Tuomarilassa. Näette Matti Förstin hirsimökin tilalla nyt neljä kolmikerroksista elementtikerrostaloa. Osoite on Tuomarilankuja 2. Helppo nakki. Miljoonien voitto tuli panematta tikkua ristiin, kun kihlakunnan virkamiehet hoitivat paskaset työt.
Kaikki tähän asti toteutunut lainrikkojille helposti. Ylimielisiä kuiskutuksia on kuultu jopa täydellisestä rikoksesta. Riemu on ollut korkealla Espoon korruptoituneiden virkamiesten sekä yli-insinööri Matti Holmstenin leirissä. He junailivat kodinryöstön 22.12.2001 vanhentuneella Tuomarila I asemakaavalla, koska sen oli KHO hyväksynyt jo 22.12.1981.
Uudenmaan maanmittaustoimistonyli-insinööri Holmsten kun määräsi lunastustoimikunnan toimitusinsinööriksi Petri Lukinin, joka lakeja kunnioittamattomasti sai KHO:n lopullisesti hyväksymän Tuomarila I asemakaavan käsiteltäväksi Vantaan käräjäoikeuden maaoikeuteen maaoikeusinsinöörin Sampo Hatusen tuella. Sillä Hatuselle maisemamme olivat ennestää tutut vuosilta 1986/87 epäonnistuneesta lunastusyrityksestä saman Asunto Oy Vasara-Salvan kanssa. Pillastuneena hän julkisesti TV:n Veckans Puls -ohjelmassa antoi uhkauksen uudelleen tapaamisesta.
Kaikki on näyttänyt sujuvan harasoo. Suomalainen sananlasku kuitenkin sanoo: Ahneella on paskanen loppu. Sen te tulette näkemään.
Asiakkaalleen Asunto Oy Vasara-Salvalle toimitusinsinööri Petri Lukin antoi evääksi omistusoikeuden hankkimiseksi Matti Förstin omistamiin Mattila I RN:o 4:185 ja Mattila RN:o 4:187 tiloihin neljä asiakirjaa: Lunastustoimikunnan pöytäkirjan TN 2001-825378; Maaoikeuden 22.11.2004 tuomion Dnro M 03/7574 Espoo; Toimitusinsinöörin selitelmän 2001-825378 ja Korkeimman oikeuden 29.09.2005 antaman päätöksen Diaarinro M2005/14: Valituslupaa ei myönnetä. Maaoikeuden tuomio jää siis pysyväksi. Esittelijä Leo Olkkonen. Asian ratkaisivat oikeusneuvokset Tulokas ja Mansikkamäki. Esittelijä oli määräaikainen oikeussihteeri Olkkonen. Oikeudenkäyntimaksu Matti Försti 100 € , mutta Vasara-Salvan asiamies Uudenmaan maanmittaustoimisto/Helsinki - Maksutta.
Näillä asiakirjoilla Asunto Oy Vasara-Salpa sai hakemuksellaan panttimerkintäoikeuden poistamisen kiinteistöltä 49-454-139, jonka velkojaksi oli nimetty Matti Försti. (Tämän poisto- päätöksen teki Espoon käräjäoikeuden käräjätuomari Eva-Maria Anderzén 20.1.2005); Espoon käräjäoikeuden kiinteistötuomarin 10.10.2005/1199 myötämät lainhuudatukset Matti Förstin omistamiin tiloihin Mattila I RN:o 4:185 ja Mattila RN:o 4:187; Espoon kihlakunnanviraston ulosotto-osaston antaman 19.1.2006 vireilletuloilmoituksen sekä muuttokehotuksen Eliina ja Matti Förstille, joiden hakemuksesta Espoon käräjäoikeuden 2.2. osasto 4.5.2006 DN:o 06/873 ja 21.6.2006 DN:o 06/873 antamissa päätöksissä käräjätuomari Seppo Ovaskainen ukkotuomarimaisen viisaasti määräsi sekä virellepanon että muuttokehotuksen keskeytettäväksi.
Jämerä päätös perustuu ulosottolain (37/1895) 9 luvun 17-18 §:n määräyksiin.
siksi kunnes asia on laillisesti ratkaistu tai toisin määrätään. Lisäksi määrättiin, että päätökseen ei Keskeytysmääräyksen antajan on heti ilmoitettava määräyksestä ja siinä tapahtuneista muutoksista asianomaiselle ulosottomiehelle. Jolloin ulosottomiehen on keskeytettävä täytäntöönpano.
Lisäksi Espoon käräjäoikeuden päätöksissä määrättiin, että muutosta päätökseen ei saa hakea.
Näitä päätöksiä ei Espoon kihlakunnanviraston ulosotto-osasto kunnioittanut, vaan hääti meidät niitä kunnioittamatta 6.9.2006 kodistamme ovet lukkosepällä murtaen sekä poliisien pidättäessä täysin terveen omaishoitaja/vaimoni ja Espoon terveystoimen ylilääkärin määräyksestä vietäväksi Jorviin M1 tutkimuksiin, vaikka hän ei ole vaimoani koskaan tavannut. Myöskään paikalle komennettu terveyskeskuslääkäri Jani Anttola ei häntä mitenkään sairaaksi tai tutkimuksia tarvitsevaksi todennut. (TV1 MOT-toimituksen dokumentit häädösta oli totuudellisuudessaan järkyttävä.)
Tämä ei ollutkaan täydellinen rikos...
Tähän asti Asunto Oy Vasara-Salvan rikossuunnitelma on toteutunut. Toteuttamisen tekivät helpoksi Espoon korruptoituneet virkamiehet, mutta niin rahanhimoiset, että eivät viitsineet verrata edes kahta asiakirjaa toisiinsa.
Jopa hovi- että korkeimman oikeuden oikeusneuvokset ovat yhä autuaan tietämättömiä maanmittauslaitoksen ja sen henkilöstön muuttuneesta roolista, joka saatiin aikaan lain maanmittauslaitoksesta (8.3.1991/505) avulla, joka tuli voimaan 1. päivänä syyskuuta 2002.
Hallituksen esityksessa (HE 56/2002) maanmittauslaitoksen tehtävät on huimasti muutettu. Nykyiset maanmittausinsinöörit eivät enää ole virkamiehiä. He eivät vanno virka- tai tuomarinvalaa. He ovat tavallista palveluhenkilökuntaa. Rahasta asiakkaita passaavia.
Maanmittauslaitos toimii nykyisin ”nettobudjetointiperiaatteella”. Vähän yli puolet sen toimintamenoista katetaan asiakasrahoitteisena ja muu osa valtion talousarviosta. Mutta olkaa varovaisia. Kiinteistörekisterimerkinnöin he yrittävät saada vallan takaisin itselleen.
Lähtökohtana tässä jutussa on Uudenmaan maanmittaustoimiston lunastustoimikunnan TN 2001-825378 toimitusinsinööriksi määräämän Petri Lukinin kirjoittama lunastustoimikunnan pöytäkirja, jonka päätöksien noudattamisesta oli sovittu jopa OK (1.1.1734/4) 1 luvun 9 §:n uhalla tuomaria vaihtamalla. Toinen varmistus tapahtui valitusosoituksen antamisessa Vantaan käräjäoikeuden maaoikeuteen KHO:n asemesta, joka oli vahvistanut Tuomarila I asemakaavan viimeisenä 22.12.1981 ja jonka määräyksiä Lukin oli omavaltaisesti muuttanut.
Huoletonna Lukin ei myöskään määrännyt pöytäkirjassaan tiloillani olevia rakennuksia korvattaviksi, päin vastoin hän vähensi niiden purkukustannuksina 5000 € minulle maksettavasta maanhinnan korvauksesta.
Niinpä maaoikeuden pääistunnon 22.11.2004 antama tuomiolauselma on sen mukainen: asemakaavassa määrätty 6 prosentin lisärakennusoikeus puuttui maan lunastuskorvauksesta. Huomautuksemme johti siihen, että käräjätuomari Helena Vihriälä oli päätöksessä pienentänyt sen 3 prosenttiseksi, joka vastoin Lukinin lunastustoimikunnan päätöksiä kasvatti lunastuskorvausta 3000 eurolla vastoin heidän suunnitelmaansa ja näkyy päätöksessä:
”Lunastustoimikunnan määräämä kohteenkorvaus korotetaan 149 500 euroon, josta tilan RN:o 4:185 osuus on 16 000 euroa ja tilan RN:o 4:187 133 500 euroa.
Selitelmässään Lukin on *) merkinnällä ilmoittanut, että korjaukset on tehty maaoikeuden tuomion 22.11.2004 (Dnro M03/7574) perusteella. Allekirjoitus Petri Lukin.
Kohdassa ”Korvaus” ovat maaoikeiden tuomion mukaisiksi ilmoitetut korjaukset:
Kohteenkorvaus maapohjasta ja rakennuksista on 149 500 € sekä vahingonkorvaus muuttokustannuksista 3000 € eli korvaukset yhteensä 152 500 €.
Huomasitteko. Selitelmäänsä 2001-825378 Petri Lukin on yrittänyt korjata sen, että hän sairauden johdosta tapahtuneesta poissaolostani lunastustoimikunnan loppukokouksesta 11.11.2003 innostui niin, että he kaksistaan Asunto Oy Vasara-Salpan edustajan, asiakkaansa, kanssa päättivät, että jättävät kiinteistönmuodostamislain 62 §:llä tapahtuvaan lunastusoikeuden myöntämiseen aina liittyvän rakennusten korvaamisen, jos niitä on lunastettavalla tontilla, kokonaan pois.
Jäljennän KmL:n 9 luvun 81 §:n säädöksen myös tähän, sillä sen säädökset jättämättä huomioon ottamatta toimitusinsinööri Petri Lukin on tehnyt anteeksi antamattoman lainrikkomuksen, koska hän toimi tehtävässä, jossa toisen tai toisen osapuolen eduksi toimiminen on rikos, jota ei voi kukaan muuksi väittää.
81 §: ”Jos rakennuksen sijaintipaikan omistaja vaihtuu, on rakennus määrättävä alueen uuden omistajan lunastettavaksi tai myytävä taikka määrättävä rakennuksen omistajan siirrettäväksi sen mukaan, mikä menettely aiheuttaa pienimmän rakennusmenetyksen tai on muusta syystä tarkoituksenmukaisin.
Määrättäessä rakennus lunastettavaksi tai hyväksyttäessä myytäväksi saa rakennuksen luovuttaja siitä korvauksen sen arvon mukaan, joka rakennuksella oli hänen hallussaan. Rakennuksen lunastushinta määrätään sen arvon mukaan, joka rakennuksella on lunastajan käyttöyksikön osana. Jos lunastushinta tai myyntihinta on pienempi kuin rakennuksen omistajalle maksettava korvaus, on erotus rakennusmenetystä, joka korvataan rakennuksen luovuttajalle.
Määrättäessä rakennus omistajan siirrettäväksi saa tämä siitä siirtokorvauksen, jonka suuruus on rakennuksella sen alkuperäisellä paikalla omistajansa hallussa oleva arvo lisättynä rakennuksen purkamisesta ja puretun materiaalin pois kuljettamisesta aiheutuneilla kustannuksilla sekä vähennettynä purettujen rakennustarvikkeiden käyttöarvolla.”
Tähän Asunto Oy Vasara-Salvan unelmat päättyivät myös Sampo Hatusen ohjaksissa 23.2.1987. Silloinkaan minä en pyytänyt rahaa markkaakaan, vaikka minua silloin niin kuin nytkin on syytetty ahneeksi. Enkä anna periksi nytkään. Suomessa täytyy olla koti jokaisella ihmisellä. Minulle on yhdentekevää maksoi se koti mitä tahansa, kun sitä ilman en tule toimeen.
Silloinkin 1967/68 pyysin, että maatani himoitsevat hankkivat tilalle yhtä hyvien liikenneyhteyksien varrelta saman suuruisen tontin, siirtävät taloni ja tavarani sinne. Muuttoajaksi vaadin hotellimajoitusta ja takuurahaa, jos siirrossa jotakin rikkoutuu tai siirto peräti epäonnistuu.
Ei tämä ole reilua, että minusta tehtiin kerrostaloon vuokralainen, joka maksaa vuokraa 866,36 € eli puolet 35 vuotisesta palveluksesta Suomen suurimmassa päivittäin ilmestyvästä sanomalehdestä saamastani eläkkeestäni. Nyt asia on siis tehty paljon vaikeammaksi. Minä en viihdy kerrostalossa, koska minun tarvitsee yhä elää, kirjoittaa myös öisin.
Odotan silti rauhallisena, minkä vaihtoehdon kauhakuormaajalla kotini purkaneet ja arvokkaat piilukirvein veistetyt, hirret tuhonneet barbaarit valitsevat. Jokainen oikeuden tapahtumista odottavan odotuspäivä nostaa hintaa. Odotan yhä Jonkan ja Koskelon heräämistä ja Nikulan muistin palaamista... Kun valmistelen oman prosessini käynnistystä...
